|
Esiopetus
Yhteystiedot
Esiopetuksen toiminta-ajatus Esiopetus pyrkii pyrkii edistämään lapsen kasvua ihmisyyteen, toisten ihmisten kunnioittamiseen sekä oman kotiseudun arvostamiseen. Esiopetuksen erityisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä ja siten varmistaa kaikille lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja siksi esiopetusta pyritään kehittämään yhteistyössä päivähoidon ja alkuopetuksen kanssa. Mikäli lapsesi ei ole vielä ilmoittautunut esikouluun lukuvuodeksi 2009-2010 voitte pyytää ilmoittautumislomakkeen allaolevasta numerosta. Varpaisjärven kunnan esiopetussuunnitelma1. Esiopetuksen toiminta-ajatus
Esiopetus kuten perusopetuskin pyrkii esdistämään lapsen kasvua ihmisyyteen, toisten ihmisten huomioimiseen ja kunnioittamiseen sekä oman kotiseudun arvostamiseen.
Esiopetuksen erityisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä ja siten varmentaa kaikille lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen.
Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja siksi esiopetusta pyritään kehittämään yhteistyössä päivähoidon ja alkuopetuksen kanssa.
2. Esiopetuksen toimintaympäristö Esiopetusken oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta tapahtuu.
Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja turvallinen sekä esteettisesti miellyttävä. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla lasten ulottuvilla. Oppimisympäristön varustus tukee myös lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Oppimisympäristön kehittämisessä on tärkeintä opettajan ja lapsen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus; hyvässä oppimisympäristössä vallitsee iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Oppimisympäristöä pyritään kehittämään niin, että se herättää lapsen uteliaisuutta ja laajentaa koko ryhmän kiinnostuksen kohteita. Sen tulee tarjota tilaisuuksia myös leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan.
Esiopetuksen lapsikeskeisyys edellyttää aikuiselta ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohditetaan odotuksia ja vaatimuksia.
3. Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta yhteiskunnan tarpeista ja toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä. Yksilöllisten tavoitteiden avulla varmistetaan, että jokainen lapsi voi saada myönteisiä oppimiskokemuksia, jotka vahvistavat tervettä itsetuntoa ja luottamusta itseensä oppijana. Yksilöllisen tuen ja seurannan avulla pystytään myös tunnistamaan ja ennalta ehkäisemään kehityksessä ilmeneviä vaikeuksia.
Oppimaan oppimisen rinnalla sosiaalisten taitojen oppiminen on keskeinen tavoite. Esiopetusryhmässä lapsi saa mahdollisuden monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa ja lapsi oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hyvä ryhmä vahvistaa opimisen iloa ja innostusta sekä uskallusta kohdata rohkeasti ja luovasti uudet oppimishaasteet.
Esiopetusvuonna lapsi saa perustietoja, -taitoja ja valmiuksia oppimisen eri aluieilta, jotka muodostavat esiopetuksen keskeiset sisältöalueet: sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot, ympäristö -ja luonnontieto, kieli ja vuorovaikutus, etiikka ja katsomus, matematiikka, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Sisältöaluejako on lähinnä opettajan työväline, jonka tarkoituksena on taata sisältöjen valinnan johdonmukaisuus. Keskeistä toiminnan toteutuksessa on kuitenkin eheyttäminen ja kokonaisopetus.
Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Eri tiedonalat, sisältöalueet otetaan huomioon kokonaisuuksien suunnittelussa. Teemakokonaisuuksien valinnassa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ottamalla heidät mukaan teemojen suunnitteluun.
3.1. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Sosiaaliset taidot ovat pohja ryhmässä toimimiselle ja oppimiselle ja siksi esiopetuksessa kaikkiin päivittäisiin toimintoihin liittyy sosiaalista oppimista.
Esiopetuksessa lasta tuetaan ja ohjataan ottamaan toiset huomioon:
-opettamalla empaattisuutta, myötäelämisen kykyä
-harjoittamalla yhteistyökykyä
-opettamalla vastuuntuntoa
Lapselle annetaan tilaisuus tunteiden ilmaisemiseen samalla opettaen häntä tunnistamaan tunteensa ja huomioimaan myös toistensa tunteet. Lasta harjaannutetaan ristiriitatilanteiden ja agressiivisten tunteiden hallinnassa samoin pettymysten ja häviämisen kestämisessä.
Päivittäisessä toiminnassa lasta ohjataan noudattamaan hyviä tapoja.
3.2. Ympäristö- ja luonnontieto Läheinen luonto tarjoaa Varpaisjärvellä hyvän oppimisympäristön luonnon tutkimiselle. Opetustuokiot ja retket lähimetsään ohjaavat lasta tekemään havaintoja omasta ympäristöstään, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Lapsi oppii nauttimaan ympäristön monimuotoisuudesta ja kauneudesta ja tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksista.
Myönteisen ympäristösuhteen kehittymisen edellytyksenä on, että lapsi kokee elinympäristönsä myös turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Ympäristön tutkimisessa jokainen lapsi on aktiivinen toimija ja häntä rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin selityksiä.
Esiopetuksessa ympäristöä ja luontoa käsittelevät aihealueet ovat samat kuin alkuopetuksessa; ihminen ja hänen ympäristönsä, eliöt ja niiden elinympäristö, maa ja avaruus, ympäristön aineet ja materiaalit sekä energiaan liittyvät asiat. Näistä aihealueista valitaan yhteisiksi tutkimuskohteiksi sellaisia, jotka auttavat lasta rakentamaan omaa maailmankuvaa ja antavat arkielämän ymmärtämistä edistäviä tietoja ja taitoja.
3.3. Kieli ja vuorovaikutus
Vuorovaikutustaidoilla ja myöhemmin kielellisillä taidoilla on keskeinen merkitys lapsen kokonaiskehitykselle, erityisesti sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen kehitykselle. Kielen ja vuorovaikutuksen avulla lapsi rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmastaan.
Esiopetuksessa tarjotaan lapselle mahdollisuus harjoitella kielellisiä taitojaan niin, että hänellä olisi rohkeutta ilmaista itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan erilaisissa tilanteissa. Samoin harjoitellaan toisten kuuntelemista. Kielen ja vuorovaikutustaitojen kehityksessä asetetaan tavoitteet lapsen yksilöllisen kehityksen mukaan.
Esiopetuksessa pyritään järjestämään virikkeinen kieliympäristö. Lapselle luetaan paljon erilaista kirjallisuutta; satuja, runoja, loruja ja tietokirjallisuutta. Kirjat ovat myös lasten ulottuvilla omaa tutkimista varten.
Lasten kanssa opetellaan nauttimaan hiljaisuudesta ja kunnioittamaan sitä.
Kielellisen tietoisuuden ja äännetietoisuuden kehittämisellä luodaan pohjaa lapsen luku- ja kirjoitustaidon kehittämiselle. Lapsen yksilöllistä kehitystä seuraamalla pyritään tunnistamaan kielen kehityksen viiveet mahdollisimman varhain. 3.4 Etiikka ja katsomus Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain turvaama oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta sekä uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomuskasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen tai elämänkatsomuskasvatukseen.
Eettinen kasvatus sisältyy keikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön.
Eettisen ja kulttuurisen kasvatuksen tavoitteita on:
-hyvän ja pahan, oikean ja väärän erottaminen
-pyrkimys oikeudenmukaisuuteen
-rehellisyys
-itsensä ja toisten kunnioittaminen ja arvostaminen
-anteeksi antamisen ja pyytämisen taito
Uskontokasvatuksen tavoitteena on tutustua uskontoon liittyviin asioihin:
-usko: Jumalaan turvaminen, rukoileminen
-kirkkovuoden juhlat
-kodin juhlat
-uskonnolliset käsitteet: kirkko, Raamattu, symbolit
-hengellinen musiikki, lasten virret
3.5. Matematiikka Esiopetuksen matematiikan tavoitteena on pohjustaa tulevaa matematiikan oppimista. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Esiopetuksen oppimisympäristö luodaan sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisiin matemaattisiin käsitteisiin ja ilmiöihin tutustumisen leikinomaisesti.
Leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan, pienten työtehtävien ja pelien avulla tutustutaan matemaattiseen ajatteluun: luokitteluun, vartailuun, järjestämiseen, lukuihin jne. Kappaleiden ja kuvioiden muotoihin ja määriin sekä muihin ominaisuuksiin voidaan perehtyä askartelussa, muodon ja tilan hahmottamiseen esim. majan rakentamisessa. Alkuopetusta tukevien oppisisältöjen valinta ja käsittely nojaa ohjaavan opettajan pedagogiseen harkintaan.
Matematiikan oppimisessa on olennaista kehittää keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoa. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lapsi oppii tarkkailemaan myös omaa ajatteluaan. Aikuisen tehtävä on tukea jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä eikä lapsen halua oppia matematiikkaa pidä rajoittaa. 3.6. Terveys, fyysinen ja motorinen kehitys Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Tavoitteena on, että lapsi saisi myös valmiuksia ymmärtää omaa terveyttään ja ottaa vastuuta tarveydestään ja turvallisuudestaan. Lasta ohjataan myös liikkumaan turvallisesti omassa lähiympäristössään. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta.
Liikuntatuokioiden, leikin ja arkipäivän toimintojen avulla vahvistetaan lapsen
-fyysistä ja motorista kuntoa
-liikehallintaa ja motorisia perustaitoja
-kädentaitoja sekä silmän ja käden yhteistyötä
-eri käsitteiden, taitojen ja valmiuksien oppimista
Lasta rohkaistaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa liikuntatilanteissa ja ryhmässä. Myönteisten liikuntakokemusten kautta lasta ohjataan ymmärtämään, että liikkuminen on iloinen asia ja tärkeä osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. 3.7 Taide ja kulttuuri Kuvaamataito Lapselle annetaan mahdollisuus luovaan itsensä ilmaisuun kuvallisin keinoin: piirtäen, maalaten, muovaillen ja rakennellen. Lapsi tutustutetaan erilaisiin kuvaamataidon materiaaleihin ja häntä ohjataan erilaisissa työskentelytavoissa ja välineiden huollossa. Varmistetaan, että lapsi osaa tunnistaa ja nimetä värit. Lasta ohjataan arvostamaan omaa ja muiden tuotoksia. Askartelu Lasta ohjataan ja rohkaistaan sekä mielikuvitusta kehittävään tekemiseen että pitkäjänteiseen työskentelyyn käsillä. Lapselle annetaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin askartelu materiaaleihin ja työskentelytapoihin sekä tekstiilityön että teknisen työn alueelta. Mahdollistetaan lapsen onnistumisen elämyksien kokeminen. Musiikki Lapset laulavat, leikkivät laululeikkejä ja oppivat kuuntelemaan muiden esityksiä ja tallennettua musiikkia. Lisäksi heitä toteutetaan rytmikapuloihin ja muihin yksinkertaisiin rytmisoittimiin. 4. Esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen Esiopetuksessa opettaja ohjaa oppimista, konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista ja ongelmien ratkaisemista. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Lapsi oppii pohtimaan syy-seuraussuhteita ja tekemään johtopäätöksiä.
Esiopetuksessa työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka huomioi lapsen tarpeen oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Draamallisessa työtavassa yhdistyvät eri taideaineet, lasten kokemukset ja tietoaines, joita työstetään yhdessä ajankohtaisen aiheen, sadun ja tarinan pohjalta. Lapset osallistuvat vuorollaan yhteisiin apulaisen ja järjestäjän tehtäviin, jotka kehittävät vastuuntuntoa yhteisten asioiden hoidosta ja yhteisen viihtyvyyden rakentamisesta.
Esikoulupäivään varataan aikaa myös lasten omalle leikille, rooli- ja sääntöleikeille sekä erilaisille peleille. Lapsi oppii ymmärtämään ja hyväksymään työn, levon ja virkistyksen muodostaman päivärytmin.
5. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen esiopetus Esiopetuksessa erityistä tukea tarvitsevat lapset, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden takia. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat lapset, jotka tarvitsevat psyykkistä ja sosiaalista tukea kasvulleen. Erityiseen tukeen ovat oikeutettuja myös lapset, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajan mukaan kehityksessään oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi erityistä tukea esiopetuksessa tulee antaa lapsille, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä tai joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuotta myöhemmäksi, sekä lapset, jotka otetaan tai siirretään erityisopetukseen esiopetuksen aikana. Erityisen tuen tulee sisältää oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen liittyvät tarpeelliset toimet. 5.1 HOJKS Lapsen esiopetuksen oppimisympäristö ja tukipalvelut tulee järjestää siten, että lapsi voi osallistua mahdollisimman täysipainoisesti ryhmän toimintaan. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan lapsen esiopetuksen suunnitelma yhdessä huoltajan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Erityisopetukseen siirretylle tai otetulle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS.
6. Eri kieli-ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus suunnitellaan sikäli kuin ko. erityisryhmien esiopetuksen järjestämiselle ilmenee tarvetta. 7. Yhteistyö Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee siten ottaa huomioon toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Varpaisjärvellä kuusivuotiaiden esiopetuksen suunnittelu alkoi vuona 2000, jolloin käynnistettiin esiopetuksen opetussuunnitelman laatiminen kokeiluvuodeksi 2000-2001. Silloin ensimmäistä kuntakohtaista opetussuunnitelmaa oli laatimassa kaikki esiopetusta toteuttaneet henkilöt. Myös käsilläoleva, nykyisten perusteiden mukaiseksi uudistettu opetussuunnitelma on laadittu päivähoidon ja perusopetuksen opettajien yhteistyönä. Opetussuunnitelman laadinnasta alkanutta yhteistyötä on jatkettu järjestämällä vierailuja kunnan eri esiopetuspaikoissa, suunnittelemalla yhdessä esiopetuksen toteuttamista, aihekokonaisuuksia, opetusmateriaalihankintoja jne. Esiopetukseen osallistuvien opettajien yhteistyön kohteina voi jatkossakin olla toiminnan ja teemakokonaisuuksien suunnittelu toimintakauden alussa ja toiminnan arviointi kauden päättyessä. 7.1 Yhteistyö kodin kanssa Jotta esiopetukselle asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää, että opettaja ja huoltajat sekä esiopetuksen totteuttamiseen osallsistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. Samoin on tärkeää, että kodit ovat tietoisia esiopetuksen kasvatustavoitteista ja päämääristä. Henkilökunnan ja kotien välinen avoin ja luottamukseen perustuva yhteistyö luo pohjan sekä yleisten että lapsikohtaisten tavoitteiden asettelulle, lapsen kehityksen ja oppimisen arvioinnille sekä toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Kouluissa perinteisesti käytettyjen yhteistyömuotojen (tiedotteet ja vanhempainillat) rinnalla on päivähoidossa saanut suosiota vanhempain iltapäiväkahvit. Esiopetuksen kokeiluvuonna järjestettiin vanhempien kanssa henkilökohtaisia tavoitekeskusteluja, joissa luotiin hyvä pohja koko vuoden kestävälle keskusteluyhteydelle. Opetussuunnitelman perusteet 2000 painottaa selkeästi esiopetuksen lapsikohtaista tavoitteenasettelua, mikä on mahdollista ainoastaan kodin kanssa tehtävän yhteistyön jatkuvan kehittämisen avulla. 7.2 Opetuksen tukipalvelut ja yhteistyö muiden tahojen kanssa
Esiopetuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää lapsen terveydestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät tukipalvelut päiväkodit ja koulut ovat kunnassamme saaneet lasten -ja perheneuvolalta, joiden asiantuntijoita on käytetty vanhempainiltojen vieraina. Lisäksi kouluterveydenhoitajalla on joka kuukausi vastaanotto kouluilla, joissa esiopetusta järjestetään ja silloin he voivat antaa esiopetuksesta vastaaville opettajille lasten tarveyttä ja hyvinvointia koskevaa ohjausta. Esiopetukseen osallistuvien 6-vuotiaiden terveystarkastukset on tehty tähän asti lastenneuvolassa ja vanhemmat ovat vastanneet terveystarkastuskäynneistä sekä lastenneuvolan tukipalvelujen käytöstä. Esiopetuksen aikana lapsessa havaittavista terveyteen tai hyvinvointiin liittyvistä muutoksista esiopetuksen henkilökunta ilmoittaa vanhemmille ja antaa ohjeita palvelujen hakemiselle. Puheopetusta lapsen on mahdollista saada lastenneuvolan kautta. Mikäli esiopetusvuoden aikana lapsen kehityksessä ilmenee viivästymiä tai oppimisvaikeuksia, arvoidaan vanhempien kanssa yhdessä erityisen tuen ja asiantuntijoiden ohjauksen tarve. Päivähoidon ja koulun kasvatustyön yhteistyökumppaneina ovat olleet seurakunnan työntekijät ja kunnan nuorisotyöntekijät, urheiluseuran liikunnanohjaajat, partion lippukunta ja kirjastotyöntekijät. 8. Esiopetuksen järjestäminen yhdistetyissä ryhmissä
Varpaisjärven kunnassa esiopetus on järjestetty yhteistyössä sosiaalitoimen ja opetustoimen kanssa. Sosiaalitoimi vastaa kirkonkylän esiopetuksen järjestämisestä ja esiopetuspaikkana on Varsankellon päiväkoti. Ne sivukylien perheet, jotka tarvitsevat lapselleen myös päivähoitopaikan, ovat voineet valita esiopetuspaikan Varsankellon päiväkodista. Sivukylien esiopetus on järjestetty yhteistyössä sosiaalitoimen ja opetustoimen kanssa. Kiertävä päiväkoti vastaa esiopetuksesta Jonsan, Lukkarilan ja Paloisten kouluilla 1-2 päivänä ja koulujen alkuopetusluokka (1.2.lk) 2-3 päivänä, jolloin luokanopettajan apuna on kouluavustaja. 9. Lapsen esiopetuksen suunnitelma
Varpaisjärven kunnassa esiopetussuunnitelma on laadittu kuntakohtaisena opetussuunnitelmana, joka toimii yhteisenä työvälineenä sekä sosiaali -että opetustoimen työntekijöille ohjaten esiopetustoiminnan suunnittelua ja toteutusta. Yksittäisten esiopetuspaikkojen käytännön järjestelyistä määrätään vuosittain laadittavassa työsuunnitelmassa. Lapsen esiopetuksen suunnitelma voidaan laatia jokaiselle lapselle erikseen ja/tai yhteisesti ryhmälle. Yhteistyössä huoltajien kanssa laadittavassa lapsen esiopetuksen suunnitelmassa kiinnitetään huomiota lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettaviin tavoitteisiin sekä arvoidaan lapsen vahvuuksia ja vaikeuksia. 10. Seuranta ja arviointi 10.1 Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta ja arviointi
Arviointia suoritetaan jatkuvasti opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä. Vaikka lapsen kohdalla arvoidaan myös sitä, miten esiopetuksen suunnitelmissa asetetut tavoitteet ovat totetuneet, pääpaino on kuitenkin lapsen kasvu -ja oppimisprosessin edistymisen arvioinnissa. Palautetta lapsen edistymisestä annetaan opettajan ja huoltajan sekä mahdollisesti myös lapsen kanssa käytävissä keskusteluissa. Lasta kannustetaan myös itse arvioimaan omia saavutuksiaan, koska itsearviointi tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Esiopetuksen päätteeksi voidaan antaa osallistumistodistus, jota voidaan täydentää kuvaamalla järjestettyä esiopetusta.
10.2 Toiminnan toteuttamisen arviointi
Toiminnan jatkuva arviointi on olennainen osa esiopetuksen kehittämistä. Esiopetuspaikassa arvioinnin kohteina tulee olla esiopetuksen toimivuus ja toimintaedellytykset. Eri esiopetuspaikkojen yhteisenä arvioinnin kohteina voi olla esim. opetussuunnitelman tavoitteiden toteutuminen ja opetussuunnitelman toimivuus, teemakokonaisuudet, työtavat, oppimateriaali, opetuksen järjestelyt jne. Opetussuunnitelman toimivuuden arviointi on olennainen osa opetussuunnitelman jatkuvaa kehittämistä Opettajan oman työn arviointi sekä opetuksen arviointi yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa antaa perustan opetuksen jatkuvalle kehittämiselle. Esiopetuksen arviointityöhön tulisi osallistua opettajat, muu henkilökunta, lapset, huoltajat sekä arviointikohteesta riippuen muut koulun ulkopuoliset yhteistyötahot. Tavoitteena on, että toiminnan arviointi -ja esiopetuksen kehittämistyö olisi niin avointa ja luottamukseen perustuvaa, että kaikki osapuolet voisivat sitoutua siihen.
Yhteystiedot
(Sivua muokkasi viimeksi Merja Haapalainen 03.02.2010 09:46)
| 
