|
Koskenniemi Lisätietoja:
Varpaisjärven seurakunta, puh (017) 771 016
Varpaisjärven kunnan infopiste (kesäaikana)
Leena Hannukainen, puh (017) 771 469
Kaarin Hartikainen, 040 7320446
Jaakko Kokkonen 040 5760 123
Erkki Laitinen 0400 278730 Sijainti RIITAN JA PAAVON KOTIPIRTIN SEURAT
Seuroista ja muista tapahtumista saa tietoja alla olevan linkin kautta Koskenniemi omilta kotisivuilta tai puhelimitse alla olevista numeroista
www.varpaisjarvi.fi/koskenniemi Puh. 040 5760 123 tai 0400 278 730 Lisätietoja Varpaisjärven srk:n kirkollisissa ilmoituksissa.
Koskenniemen seuratupayhdistys ry
Koskenniemen seuratupayhdistys ry on v 1977 perustettu vaalimaan Paavo Ruotsalaisen perintöä Varpaisjärvellä. Erityisesti sen toiminta on keskittynyt Koskenniemen seuratuvan ja sen ympäristön rakentamiseen ja ylläpitämiseen sekä sen hyödyntämiseen Paavon perintöä vaaliviin tarkoituksiin - seuroihin ja muihin tilaisuuksiin. Seuratupayhdistys on toteuttanut vuosina 1999-2000 hankkeen, jonka tarkoituksena on rakentaa Paavon Varpaisjärvellä olleet kaikki asuinpaikat esittelevä ja yhdistävä tutustumistaival, jolla edistetään paikkakunnan todelliseen historiaan perustuvan ja laajasti Suomessa vaikuttavan kulttuuriperinnön vaalimista ja tunnetuksi tekemistä. Koskenniemi on taipaleen lähtö- tai paluupiste. Muut asuinpaikat ovat olleet: Sutelansaari (1787-1790), Huhta-aho (1790-1801) ja Vuorinen (1801-1815). Koko reitin pituus on noin 20km (10km/sivu). Reitin voi kulkea joko maanteitse tai osittain opastettua luontopolkua pitkin. Reitti opasteineen, taukopaikkoineen ja muine varusteluineen valmistui kokonaisuudessaan keväällä 2000. Matkailullisesti Paavon ja Riitan taival linkitetään Aholansaaren, Portaanpään ja muiden Paavon perintöä vaalivien tahojen kanssa sekä muiden paikallisten matkailukohteiden kanssa. Rahoitukseen on saatu tukea POMO / Ylä-Savon Veturi-hankkeesta. Paavo Ruotsalaisen syntymän 200-vuotisjuhlavuonna 1977 käynnistettiin yksityishenkilöiden toimesta hanke, jonka tarkoituksena oli ryhtyä vaalimaan hänen Varpaisjärvellä sijainneita asuinsijoja. Vuonna 1978 perustettiin tätä työtä toteuttamaan Koskenniemen seuratupayhdistys ry, joka sai lahjoituksena Pentti ja Timo Itkoselta Koskenniemen tilasta 6000 neliön pihatontin, jolla olivat Paavon aikaiset rakennuksen rauniot ja kaivo. Ensimmäisessä vaiheessa kunnostettiin kaivo ja v 1983 paikalle siirrettiin Iisalmen Viitaalta 1860-luvulla rakennettu pirtti seuratuvaksi. Sen jälkeen paikalle siirrettiin v 1986 Ruotsalaisten tekemä aitta Huhta-ahosta. Seuratupa sai laajennusosan v 1994, kun sinne siirrettiin Kangaslammilta hankittu hirsikehikko. Tontille on siirretty myös vanha lato Varpaisjärven Pienimäestä.
Seuratupaa kutsutaan Paavon ja Riitan pirtiksi. Siinä on järjestetty runsaasti seuroja ja jonkin verran muita tapaamisia sekä kursseja ja perhejuhlia. Pirtin toimintaa on harjoitettu ja kehitetty yhteistyössä Paavo Ruotsalaisen perintöä omalta osaltaan vaalivien Aholansaari - säätiön ja valtakunnallisen Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Paikkaan ovat vuosittain tutustuneet useat sadat yksittäiset matkailijat ja retkiryhmät eri puolilta Suomea sekä useat piispat, maaherrat ja myös tasavallan presidentti Ahtisaari kesällä 1998.
Hanketta on viety eteenpäin pääosin mittavalla talkootyöllä, erityisesti yksityisten sekä pienemmässä määrin eri liikkeiden ja yhteisöjen lahjoitusten turvin.
Arvokas kohde
Koskenniemi ja muut Paavo ja Riitta Ruotsalaisen kolme asuinpaikkaa ovat kulttuurihistoriallisesti ja seutukunnan perinteiden vaalimisen kannalta arvokkaiksi tunnustettuja paikkoja. Ne ovat kuitenkin jääneet vähemmän tunnetuiksi muiden kuin historioitsijoiden ja muiden tutkijoiden keskuudessa, eikä yhdistyksen voimavarat ole riittäneet laajempaan tiedotustyöhön.
Pyyteettömällä ja omaehtoisella työllä on jo tähän mennessä saatu aikaan perinteistä rakennuskulttuuria erinomaisesti vaaliva ja esiintuova kokonaisuus, joka loppuunsaatettuna tulee edistämään perinteen siirtoa vanhemmilta polvilta nuoremmille. Kokonaishankkeen loppuunsaattamiseksi aikaisempien toimintatapojen tueksi tarvittiin ulkopuolista rahoitusta, minkä vuoksi yhdistys haki ja sai "Paavon ja Riitan taival" - nimiseen hankkeeseen POMO-rahoitusta Ylä-Savon Veturista vuosiksi 1999-2000. Olennaisena osana tätäkin jatkohanketta oli mittava talkootyö, jonka ovat tehneet eläkeiässä olevat Koskenniemi-hankkeen veteraanit. Paavo Ruotsalainen
Paavo Ruotsalainen syntyi vuonna "keppi-kirves-kirves-kirves" elikkä vuonna 1777 Lapinlahden Tölväniemellä Tuomaalan talossa. Paavon isä Vilppu muutti vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa vuonna 1787 Varpaisjärven Sutelansaareen, josta kolmen vuoden kuluttua 1790 edelleen Huhta-ahoon Varpaisjärven itärannalle. Savonjärven herätykset tapahtuivat vuonna 1796. Huhta-ahosta käsin 19-vuotias Paavo riensi seuroihin parinkymmenen kilometrin matkan jalkapatikassa joskus jopa öisin salaa. Huhta-ahosta Paavo lähti myös Jyväskylän matkalleen talvella 1799 etsimään seppä Jaakko Högmannia ja saamaan apua sielunvaivoihinsa.
Paavo solmi avioliiton vuonna 1800 Varpaisjärven eteläpäässä sijaitsevan talon tyttären, Riitta Ollikaisen kanssa. Saatuaan ensimmäisen lapsen, Annan, Paavo muutti perheineen Vuorisen järven rannalle 1801. Paikka oli lohkaistu Huhta-ahon tilasta ja sijaitsi siitä noin viisi kilometriä luoteiseen. Vuorisen tila oli hallanarka ja siellä Paavo kävi "oravalta oppia saamassa eli petäjäkoulua". Hän myi Vuorisen tilan 1815 ja osti apeltaan Koskenniemen tilan Varpaisjärven etelärannalta. Ennen Varpaisjärven laskemista talo sijaitsi kauniilla kapealla niemellä. Täällä Paavo velkaantui lunastaessaan toisten perillisten osia. Oltuaan Koskenniemessä vain pari vuotta hän myi tilansa 1817 ja lähti kohti Puolaa, josta huhujen mukaan sai ilmaista viljelysmaata. Matka keskeytyi kuitenkin Viipuriin Paavon sairastuttua. Hän palasi vaimonsa ja kuuden lapsensa kanssa jälleen Savoon, tällä kertaa Nilsiän Aholansaareen, josta hän sai asunnokseen Soukan torpan Keyrityn puoleiselta rannalta. Aholansaaren Soukan torpasta Paavo muutti vuonna 1819 ostamalleen Tahkonmäen tilalle. Talkootyönä ystävät rakensivat sinne pirtin. Vuonna 1830 Paavo palasi Aholansaareen ja osti sieltä tilan, jossa asui kuolemaansa saakka vuoteen 1852. Seppä Hörmanin luona käynnin jälkeen Paavosta alkoi tulla herännäisyysliikkeen johtaja varhaisemman hurmosherätyksen johtajan Juhana Lustigin menettäessä asemansa. Lustig edusti iloisempaa kristillisyyttä ja Paavo vakavampaa. Lustigin menetti lopullisesti johtoasemansa Suomen sodan aikoihin 1809. Paavo Ruotsalaisen kulkeminen seuramatkojen pituudeksi on arvioitu noin 30 000 kilometriä. Juhana Lustig muutti myös Varpaisjärvelle 1801 Valkeisen rannalle. Ruotsalaisen ja Lustigin välille ei kuitenkaan jäänyt henkilökohtaista katkeruutta, mistä on osoituksena muun muassa se, että heidän maaherralle tekemästään anomuksesta ja heidän johdollaan on rakennettu talkootyönä kirkkotie, nykyinen Varpaisjärven ja Nilsiän maantie. Myöhemmin Lustig suoritti korjaustöitä Nilsiän kirkossa.
Koskenniemi
V 1815 Paavo osti apeltaan Paavo Ollikaiselta osan Koskenniemen tilasta. Hän asui perheineen tällä paikalla v 1815-1817. Paavo Ruotsalaisen syntymän 200-vuotisjuhlavuonna 1977 perustettiin Varpaisjärvelle Koskenniemen Seuratupayhdisdys ry, joka sai lahjoituksena Pentti ja Timo Itkoselta 6.000 m2:n Koskenniemen pihatontin. Tontilla on Paavon aikainen kaivo ja tontille on siirretty Huhta-ahosta (Paavon toinen asuinpaikka) Ruotsalaisen tekemä aitta. Vuonna 1983 tontille siirrettiin Iisalmen Viitaan kylältä ostettu, 1860-luvulla rakennettu pirtti, jota laajennettiin v. 1994. Tontille on siirretty myös vanha lato Pienimäestä v 1999. Koskenniemen Seuratupayhdistys järjestää kesällä Siionin virsiseuroja kerran kuukaudessa ja muita tilaisuuksia vaalien Ukko-Paavon perintöä herännäisyyden hengessä. Juhannuksena ja herättäjäjuhlien jälkeisenä tiistai-iltana järjestävät seurat ovat pysyviä vuosittaisia tapahtumia. Sutelansaari
Paavo Ruotsalainen oli 10-vuotias, kun perhe muutti Tölvältä Varpaisjärven Sutelansaareen. Tilaan kuuluivat myös Huhta-ahon ja Vuorisen talot. Ruotsalaisen perhe asui Sutelansaaressa vuosina 1787-1790. Sutelansaaren ja Varpaisjärven kauniita maisemia kuvasi kirjailija Juhani Ahokin lastussaan "Kosteikko, kukkula, saari...". Sutelansaaressa eli Ulmansaaressa olevan tilan omistaa Heikki Ruotsalainen, jonka suvulla tila on ollut 1860-luvulta lähtien. Paikalla ei enää ole Paavo Ruotsalaisen aikaisia rakennuksia. Huhta-aho
Huhta-aho oli Paavon kotina vuosina 1790-1801. Sieltä käsin hän kävi rippikoulunsa, osallistui seuroihin ja koki nuoruusvuosien raskaat sisäiset taistelut. Sieltä hän kävi myös vuonna 1799 seppä Högmanin luona hakemassa apua sielunsa vaivoihin.
Paavo Ruotsalainen ja Riitta Ollikainen vihittiin avioliittoon syyskesällä 1800. He asuivat aluksi Huhta-ahossa, kunnes Paavon isä luovutti pojalleen torpan Vuorisen rannalta. Huhta-ahossa syntyi toukokuussa 1801 Riitan ja Paavon esikoinen, Anna. Huhta-aho jäi Vilppu Ruotsalaisen kuoleman jälkeen vuonna 1814 Paavon nuoremmalle veljelle Juholle. Paavo Ruotsalaisen rakentama aittarakennus on lahjoitettu Koskenniemen Seuratupayhdistykselle. Huhta-ahon pihapiiristä on siirretty 1700-luvun lopulla rakennettu tuulimylly Varpaisjärven kotiseutumuseoon. Tilalla asuvat nykyisin Maija-Liisa ja Aimo Korhonen. Huhta-ahon pihapiirissä ei ole enää Paavon aikaisia rakennuksia. Vuorinen
Paavon isä Vilppu luovutti Vuorisen järven rannalla sijainneen torpan Paavon perheelle v 1801. Perhe asui täällä v 1801-1815. Huhtikuussa 1804 Paavo sai virallisesti lahjakirjalla torpan tiluksineen omakseen. Vuonna 1805 syntyi Paavolle ja Riitalle toinen tytär, Justiina, vuonna 1809 poika Juhani, sitten vuonna 1811 Sohvi ja vuonna 1813 Liisa. Vuorisen aika merkitsi Paavolle ja hänen perheelleen ankaraa kamppailua hallan, nälän ja puutteen kanssa ja toisaalta myös sanajulistajan ja sielunhoitajan työn alkamista. Pettu oli tänä aikana tuttu ruokalaji Ruotsalaisen perheessä, ja Paavo nimittää jälkikäteen noita vuosia "petäjävapriikin kouluksi". Paavo myi vuonna 1815 Vuorisen torpan Heikki Tuoviselle, ja perhe muutti Koskenniemeen. Paavon ajoista Vuorisella muistuttaa hänen rakentamansa aitta, joka on yhä jäljellä Teemu Ollikaisen maatilan pihapiirissä. Opaskartta Koskenniemi/Sijainti
Kartta: Copyright Maanmittauslaitos lupa nro PSAVO/131/2002 Sijainti (Talvi- ja sisäkuvat copywrite Saija Keränen)
(Sivua muokkasi viimeksi Merja Haapalainen 02.03.2010 17:43)
| 
